Kuinka selviytyä bobbassa

Kirjasto, Kaisatalo, bibba, bobba… Toisella kodillamme (rakkaalla lapsella) on monta nimeä. Mutta miten selviytyä tulostamisesta, hissien käytöstä, Allussa luovimisesta ja kaikesta muusta kirjastoelämästä? Fuksin kokemukset ovat seuraavanlaiset:



1. Paikan etsiminen


Tallustat kirjastoon fuksitoverisi kanssa kuvitelmissanne löytää täydelliset istumapaikat mieluiten 4.-6. kerroksesta. Tavoitteenanne on opiskella idyllisesti ja tehokkaasti koko päivän, toki pitäen pieniä taukoja keskustellen Marxin ja kumppanien aatteista. Lähdette kapuamaan portaita ylös ja kerros kerrokselta epätoivo kasvaa realismin iskeytyessä naamalle kuin märkä rätti. Tenttiviikon lähestyessä ja ylioppilaskirjoituksiin/pääsykokeisiin lukevien henkilöiden tunkeuduttua kirjaston joka sopukkaan löytyy vain yksittäisiä hajanaisia paikkoja. Lopulta päädytte erkaantumaan, jättäen toisenne ylhäiseen surulliseen yksinäisyyteen. Onneksi Whatsapp ja Facebookin tarrat on kuitenkin keksitty.

Yksinäinen hajapaikka

2. "Mun pitää tulostaa"

Paikan ja täydellisen asennon löydyttyä tulee eteen seuraava haaste. Luonnollisesti luettavat artikkelit majailevat edelleen Moodlen syövereissä, joten laskeutuminen takaisin alas ja Alexandrian tulostimien lämpöön on välttämätöntä. Tässä vaiheessa jono on yleensä kilometrien mittainen ja puolet jonottavista henkilöistä ovat tulleet siihen lopputulokseen, että heidän on tulostettava kokonaisia kirjoja. Lopulta pääset tulostimelle, jolloin usein toteutuu yksi (tai useampi) seuraavista vaihtoehdosta:
a) tulostin on väsynyt ja hajonnut syljettyään urheasti ulos kymmenen kirjaa ennen sinun vuoroasi
b) takanasi oleva henkilö sanoo ihmeellisesti tyhjillään olevan tulostimen ilmeisesti toimivan. Riemuissasi kirmaat tulostimelle, joka on kuin onkin maksullinen tulostin - fuksi on helposti huijattavissa. Ja takaisin jonon päähän.
c) HSL:n korttisi jäi yläkertaan/kotiin/on hävinnyt/kaapattu.

3. Ruoka

Lopulta, kun olet saanut tarvittavan lukemiston haltuusi ja palaat takaisin paikallesi, nälkä alkaa luonnollisesti jo kurnia. Onneksi ravintomahdollisuudet ympärilläsi ovat laajat: Portaali ja Unicafet Metsätalossa ja Porthaniassa ovat aivan kivenheiton päässä. Jos kaipaat pientä evästä, löytyy muutama kerros alapuolellasi myös Kaisaniemen K-Market. Kauppa tarjoaa piristävää välipalaa ja Plussapisteitä satelee kuin noppia konsanaan.

Portti onnen tyyssijaan

4. Hissit 

Olennaisesti kirjastossa liikkumiseen kuuluvat portaiden lisäksi hissit. Jos koet elämäsi räntäsateisinta maanantaita, olet vammauttanut itsesi lyömällä pääsi seinään tai portaiden kapuaminen tuntuu muuten vain ylitsepääsemättömältä, ratkaisu onneksi löytyy. Hissejä käyttäessä kannattaa kuitenkin huomoida, että arvaamattomia asioita tapahtuu hyvin usein. Saatat löytää itsesi vahingossa K4:stä tavoittelemasi kuudennen kerroksen sijaan ja ruokakauppaan pyrkiessäsi päädyt kolmannesta kerroksesta takaisin kolmanteen, sillä hissi ajaa alas ja suoraa päätä takaisin ylös. Tämä kuitenkin toimii kätevästi jäänmurtajana, kun ihmettelet kanssamatkustajien kanssa mitä juuri oikein tapahtui.

Tähän suoritukseen ei aina kykene (varsinkaan Ystävänpäiväisen Alina-sali kokemuksen saattelemana)

5. Tiedonhaku

Kun olet lopulta ihan oikeasti palannut paikallesi, on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Esseetä kirjoittaessa luonnollisesti on tarpeellista hakea tietoa netistä. Nämä jalot aikeet saattavat kuitenkin päätyä johonkin aivan muuhun kuin tarkoitettuun. Usein bobbapäivä saattaa alkaa kenkien tilaamisella tai lentojen tutkimisella ja tulevien matkojen suunnittelulla. Lopulta matkasi Ulan Batoriin on maksuja vaille valmis ja postissa on matkalla luoksesi yksi jos toinenkin asia. Tietenkin välilehdillä ovat auki myös tärkeimmät eli Moodle, Flamma ja Weboodi, jotta voit turvautua paheksuvilta katseilta tarpeen tullen klikkaamalla jonkin näistä auki.

6. Viime hetken paniikkilukeminen

Kun kuukauden kuluttua huomaat kaiken käyttämäsi ajan kohdistuneen johonkin edellämainituista asioista, on aikuisten oikeasti aika ryhtä tositoimiin. Se tarkoittaa kaikkien mahdollisten paperien levittämistä ympäri pöytää, epätoivoa ja uuden toivon heräämistä Esperanton (tai jonkun muun samassa pisteessä olevan) kanssa, suurta aivojen ylikuormittumista ja lopulta, tentin päätyttyä, suurta helpotusta. Jos saat suklaapatukan syötyä ja jatkat silti kirjottamista sallitun poistumisajan jälkeen, ollaan voiton puolella ja tentti on kirkkaasti läpi. Jos et löydä tenttisalia, on Thirsty Scholars onneksi kulman takana.

7. Ja jos oikeasti aiot tehdä jotain...

… on keksinnöistä parhain yöavain. Yöavain sallii pääsysi Alexandriaan kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella klo 06-01. Eväät kannattaa ostaa ajoissa, sillä matka Kluuvin Alepaan on kovasti haasteellisempi kuin matka K-Marketiin.

Avain menestykseen!

Toivotan oikein mukavia bobbahetkiä kaikille! Älkää unohtako pelata Candy crushia ahkeran lukemisen lomassa.

Toivottaa edelleen anonyymina pysyvä fuksi (olen tällä hetkellä tasolla 285)

Haastattelussa Manan fuksi vuosimallia 2014

Haastattelussa nimettömäksi jäävä manan fuksi, joka kuluneen lukuvuoden aikana on huomannut tulleensa Candy Crush riippuvaiseksi. 

Riippuvainen henkilö pelaa, vaikka fuksitoveri keskittyy vieressä tehtäviin. 

Jambo!

Miten fuksivuosi lähti käyntiin, noin niinkuin omasta mielestä?

Ensimmäisenä päivänä kivasti homma riistäytyi käsistä whatsappin myötä. Seuraavaksi huomasin jo ladanneeni Candy Crushin ja karkkien maailman myötä lähti elämä syöksykierteeseen alaspäin. Seinäosumat, pusikko- ja lumikasamakoilut sekä itämetro ovat tulleet tutuiksi yhdelle jos toiselle meistä.

Oletko edelleen tyytyväinen pääainevalintaasi, antropologiaan?

Kyllä. Erityisen kiinnostavaksi seikaksi on noussut Bro(nislaw). Hänen työnsä Trobriand-saarilla on innoittanut minua. Malinowskin tutkiman heimon käymä vaihtokauppa koruilla on Candy Crushin esiaste. Korujen vaihtelu on aivan sama asia kuin pienien karkkien siirtely oikealle, vasemmalle, ylös ja alas.

Mitkä ovat olleet fuksivuotesi tähänastiset kohokohdat? 

Olen tässä vaiheessa eli puolessa vuodessa edennyt tasolle 268. Päällimmäisenä mielessä on myös Istanbulin matka (jossa olin päästä riippuvuudestani). Matkalla erityisesti 12 tunnin putki, 12 tunnin bussimatkat kera rätisevien pattereiden, Estebanin jännittävä seikkailu huoltoasemalla, Turkish delightsien yliannostus, hostellin kala ja monet muut asiat lämmittivät sydäntäni. Tulevaisuudessa minua vapun lisäksi vie eteenpäin MANAN SYNTTÄRIT!!!11 siellä vaikka mitä hauskuutta ja sokeria on luvassa.

Tasot eivät pelaamalla lopu.

Minkälaiset luennot ovat otollisinta ympäristöä Candy Crushin pelaamiselle?

YHTEISKUNTATEORIA. Kaikki kurssilla olleet tietävät mistä puhun. Suosittelen lämpimästi kurssia kaikille niille, jotka luulevat olevansa pelissä jumissa jollain tasolla. Menestys karkkien maailmassa lähtee nousukiitoon tämän Candy Crush -teoriat kurssin kanssa.

Kerro vielä omin sanoin miten antropologian ja Candy Crushin yhteensovittaminen on sujunut?

Se on osoittautunut suureksi haasteeksi. Jokin sopukka aivoistani haluaa kiinnostuneesti kuunnella antron luennoilla, joten keskittyminen peliin kärsii. Onneksi on useita muiden aineiden luentoja, jotka tuudittavat minut Candy Crush -moodiin.

Koukkuun jäänyt fuksi yrittää piiloitella pelaamistaan kirjastossa.

Kuulut Mana ry:n hallitukseen, mitä tämä kokemus on sinulle opettanut?

Candy Crushissa olen oppinut siirtelytaitoja. Hallituksessa toimiessa tulee siirreltyä erinäisiä tölkkejä ja järjesteltyä niitä Kuppalassa - Candy Crushista on siis ollut suuri hyöty näissä suurissa haasteissa. Lisäksi hallitustoimintaan kuuluu mm. tölkkien peseminen, hattara ja pomppulinnan puhaltaminen. Erittäin hyvä siis.

Yliopistolta saa aina uusia samanhenkisiä ystäviä, kuvaile lyhyesti omia fuksitovereitasi?

Kyllä. Eräs Kikkoliina (”kurkku auki ja menoks”) voi lumikasatapauksessa samaistua elämäntilanteeseeni, Rastilan nuorimmainen (”vittu tää on vitun turhaa olla täällä”) turhautumiseen kirjastossa kun olet pelannut useamman tunnin ja edennyt luettavassa tekstissäsi sivun, haastattelun tekijä taas jakaa saman innon lähteä Grönlannin valloitukselle (”jes, nyt tuli paljon, kerralla tuli pisteet täyteen. niin hyvää puuta” kuultua candy crushia pelatessa). Samaistuttavia tapauksia on kertynyt miljoonittain, kaikki fuksitoverini ovat yhtä lähellä sydäntäni kuin karkit <3

Oletko luottavainen tulevaisuude* työtilanteen suhteen?

Tulevaisuude* työt ovat vielä suuri kysymysmerkki, mutta tavoitteenani on saavuttaa Candy crushin maailmanmestaruus. Mielestäni yliopiston pitäisi tarjota Candy Crush -sivuaine, jotta saisin optimaaliset edellytykset tulevalle uralleni. Olen onneksi talvella päässyt harjoittelemaan oikeidenkin karmellien parissa Asematunnelin tuoksinnassa.

(* N kirjaimet on jätetty taiteellisen luovuuden nimissä pois).

Mikä Candy Crush pelissä sinua erityisesti kiehtoo ja mikä sai sinut koukuttumaan?

Se suuri riemun tunne kun etenet tason huijattuasi Candy Crush -kelloa kuusi kertaa peräkkäin ja pelattuasi noin kolme tuntia seminaarireflektion odottaessa valmistumistaan. Koukuttumaan minut saivat tämä riemun tunne ja keino vältellä oikeita velvollisuuksia, orastava sokeririippuvuuteni joka Istanbulissa pääsi aivan uusiin mittasuhteisiinsa sekä Facebookissa lanseeratut Candy Crush -tarrat.

Pöydällä lukemistaan odottavat kehitysmaatutkimuksen sekä antropologian  kirjat. 

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Seuraavana uhkatekijänä elämässäni on Hay Day, johon puoli Rastilaa on jo koukuttunut. Tulen näillä näkymin lataamaan sen elokuussa, kun tavoitteeni (ja kiinalaisten asettama haaste) suoriutua tasolle 400 ennen syyslukukauden alkua on toteutunut. Silloin olen valmis antamaan seuraavan haastattelun asiaan liittyen.

Päällimäinen ajatus mielessäsi?

” Nyt mua hämmentää tämä. Jos se lapsi on patonki niin joko mun tai sen isän pitää olla patonki. Itse koen ruumiissani olevan enemmän mallasta kuin viljaa useasti, joten se isä on se patonki. Toivottavasti se on monivilja, muut on pullamössöä.”

Haastateltavaa innoittava valokuva.

                                                 Iina